Periaatteiden tausta ja laajemmat perustelut kuvataan Madiskonin taustaa ja tavoitteita esittelevässä asiakirjassa (White Paper). Dokumentaatioon →
Periaatteet
Kulttuuriperintö kuuluu myös niille yhteisöille, joiden historiasta, paikoista ja kokemuksista se kertoo. Madiskonin tavoitteena on antaa paikallisille yhteisöille, yhdistyksille ja muille toimijoille käytännöllisiä välineitä oman kulttuuriperintönsä kokoamiseen, yhdistämiseen, tulkitsemiseen ja julkaisemiseen.
Avoimesti kuvatut tietorakenteet sekä eri järjestelmien kyky käyttää ja vaihtaa tietoa keskenään (yhteentoimivuus) auttavat tekemään paikallisesti tuotetusta tiedosta löydettävää ja uudelleenkäytettävää myös laajemmissa yhteyksissä — ilman että paikallinen näkökulma tai aineiston yhteys alkuperäänsä katoaa.
Toimintamalli ennen teknologiaa
Madiskon ei sido prosessia yhteen ohjelmistoon. Teknologiat voivat muuttua toimintamallin, tietojen ja dokumentaation säilyessä siirrettävinä.
Avoimuus oletusarvona
Dokumentaatio, tietojen ja niiden suhteiden kuvaustapa (tietomalli), ohjelmistojen väliseen tiedonvaihtoon tarkoitetut yhteydet (rajapinnat) ja mahdollisuuksien mukaan ohjelmiston ohjelmakoodi (lähdekoodi) julkaistaan avoimesti. Avoimuus koskee myös tehtyjen ratkaisujen perusteluja.
Kevyt käyttäjälle, rakenteinen koneelle
Aineistoa kuvaavat tiedot, kuten tekijä, ajankohta ja käyttöoikeudet (metadata), voidaan syöttää käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla. Käyttäjää ei pakoteta raskaan metadatamallin asiantuntijaksi. Tiedot tallennetaan kuitenkin sovittuihin kenttiin ja suhteisiin (rakenteinen tieto), jotta ohjelmistot voivat käsitellä ja käyttää niitä uudelleen.
Yhteentoimivuus
Madiskon hyödyntää kohteen yksilöiviä merkkejä tai verkko-osoitteita (tunnisteet) ja avoimia palveluja. Tunnisteiden avulla esimerkiksi sama henkilö, paikka tai teos voidaan tunnistaa eri järjestelmissä. Yhteentoimivuus ehkäisee tiedon jäämistä erilliseen järjestelmään, josta sitä on vaikea käyttää muualla (tietosiilo).
Hajautettu rakenne
Aineistojen ei tarvitse sijaita yhdessä keskustietokannassa. Museo, yhdistys tai muu toimija voi säilyttää ja hallita omia aineistojaan. Niistä julkaistavia yhteisiä hakutietoja voidaan koota hakua nopeuttaviin tietorakenteisiin (indeksit). Avoimet indeksit tukevat eri paikoissa olevien aineistojen löytämistä yhdessä.
Provenienssi säilyy
Tieto aineiston alkuperästä, lähteistä ja myöhemmästä käsittelystä (provenienssi) säilytetään mahdollisimman näkyvänä. Provenienssi auttaa arvioimaan, mistä tieto on peräisin ja miten sitä on täydennetty tai tulkittu. Myös tekijyys ja käyttöoikeudet kulkevat aineiston mukana.
Aikatasot erotetaan
Historiallinen tapahtuma, sitä myöhemmin esittävä tai tulkitseva aineisto sekä dokumentoinnin tai digitoinnin aika voidaan erottaa toisistaan. Esimerkiksi Olavinlinnan piiritys vuonna 1788, siitä vuonna 2025 tehty elävöitys ja elävöityksestä otettu valokuva liittyvät samaan historiaan. Valokuva on kuitenkin dokumentti elävöityksestä, ei aikalaislähde piirityksestä.
Monikielisyys
Kieliversiot eivät ole vain käyttöliittymän käännöksiä. Monikielisyys huomioidaan myös kuvailussa, julkaisemisessa ja löydettävyydessä.
Vastuullinen uudelleenkäyttö
Käyttöoikeudet ja rajoitukset tehdään näkyviksi. Avoimuus ei tarkoita, että kaikkea aineistoa voisi käyttää ilman ehtoja tai kontekstia.
Jatkuvuus ja siirrettävyys
Ratkaisut pyritään tekemään avoimiksi ja siirrettäviksi niin, ettei toiminta riipu yhdestä palveluntarjoajasta, hankkeesta tai organisaatiosta.

Nimi ja tunnus
Madiskon / мадиськон viittaa udmurtin kielessä kertomiseen ja tarinoiden kertomiseen. Suomen perimätieto kuvaa hyvin yhtä nimeen liittyvää ajatusta: tietoa ja kertomuksia, jotka välittyvät ihmisiltä ja sukupolvilta toisille.
Madiskonin tunnus pohjautuu udmurttilaiseen tekstiilikoristeperinteeseen. Sen kerroksittaiset ja jatkuvat linjat kuvaavat kertomista, perintöä, monikerroksellisuutta, yhteyksiä ja jatkuvuutta.
Tunnusta käytetään Madiskonin visuaalisena päämerkkinä muuttamatta sen muotoa.